Asiakasesittelyssä DNA Oy

Hannu Peltola tuntee hyvin DNA Oy:n liiketoiminnan. DNA Oy:n osastopäällikkö Jari Hynninen on tehnyt Apex Communicationsin kanssa vuoden sisällä neljä projektia.

Ulkopuolisen projektipäällikön käyttö antaa liikkumavaraa. Ja kun konsultti tuntee sekä talon että liiketoiminnan, vetovastuun projektista pystyy ottamaan nopeasti.

- Järjestelmäasiantuntijamme ovat olleet tyytyväisiä Hannun panokseen. Minä tunsin Hannun jo ennestään. Olin myös kuullut aikaisemmista projekteista että hommat ovat hoituneet hyvin. Kun omat projektipäällikkömme olivat kiinni muissa töissä, oli helppo kääntyä Apex Communicationsin puoleen, Jari Hynninen kertoo.

DNAlla kehitys on jatkuvaa

- DNAn liiketoiminta on voimakkaassa kasvuvaiheessa. Meillä on aika usein tarve käynnistää uusia projekteja nopealla varoitusajalla. Muutostarpeita tuo myös muuttuva lainsäädäntö. Esimerkiksi alkuvuodesta 2016 valmistui uuden sähköisen viestinnän säännökset yhteen kokoavan lain eli tietoyhteiskuntakaaren luonnos. Huomasimme, että laki tuo alan toimijoille nipun uusia velvollisuuksia. Esimerkiksi fi-verkkotunnusten osalta Viestintävirasto siirtyi 5.9.2016 välittäjämalliin. Meidän piti nopealla aikataululla päivittää sekä toimintaprosessimme että verkkotunnusten hallintajärjestelmämme. Tässä työssä Apex Communicationsin projektipäälliköstä oli suuri apu, toteaa Jari Hynninen.

Lainsäädännön muuttumisen lisäksi uusia tarpeita tuovat asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden muutokset. Tekstiviestit ja multimediaviestit ovat vielä tärkeitä viestintävälineitä, mutta niiden käyttö on pikkuhiljaa vähenemässä, mutta jatkuu kuitenkin vielä pitkään.

Seuraavana DNA:n suunnittelupöydällä on ympäristö, joka mahdollistaa perinteisten viestintäpalveluiden lisäksi seuraavan sukupolven viestintäpalveluita, kuten esimerkiksi Rich Communications Services -palveluita IMS, 4G- ja 5G-verkkoihin.

- Televerkkoihin kohdistuvat muutokset ovat helposti varsin teknisiä, mutta on ollut ilo havaita, että Apex Communicationsin projektipäällikkö on päässyt hyvin kiinni myös projektin teknisempiin osiin, Jari Hynninen sanoo.

Apex Communications on ollut tekemässä myös mm. Venäjän markkinoille suunnatun uuden tuotteen tuotteistusprojektia sekä asiakaspalvelun yhden avainjärjestelmän uusimista.

Tuttu mies tuli taloon

Hannu Peltola oli tekemässä vastaavankaltaisia projekteja DNA:n kanssa jo vuosina 2007–2008. Tutun talon kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, kun organisaatio ja sen tarpeet ovat jo tiedossa. Hannu Peltola on käyttänyt DNA:n järjestelmiä ja työkaluja ulkopuolisena käyttäjänä.

- Suosittelen myös muille yrityksille lisäresurssien kartoittamista jo ennen kuin kiire osuu kohdalle. Meidän yhteistyömme tulee jatkumaan. On hyvä tietää kenen puoleen kääntyä silloin, kun omat resurssit eivät riitä, Jari Hynninen sanoo.

DNA

Uutta liiketoimintaa syntyy harvoin tyhjästä. Taustalla voi olla lainmuutos, liiketoimintaympäristön muuttuminen tai teknologian kehitys. Uuden toiminnan synnyttäminen tai vanhan käytännön purkaminen on mahdollista viedä läpi kivuttomasti oikeilla työkaluilla ja metodeilla. ei ole kivutonta. Hyvällä projektinjohdolla ja systemaattisilla työkaluilla polkua voidaan tasoittaa ja lyhentää lanseerausaikaa.

Apex Communications on tuotteistanut mallin uuden ICT-avusteisen liiketoiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Malli mahdollistaa uuden liiketoiminnan tehokkaan käynnistämisen johdettuna ja selkeästi etenevänä projektina.

Malli on rakennettu tukemaan kehitysprojektia. Sen työkalut ovat olleet Apexilla pitkään käytössä ja kuhunkin osa-alueeseen liittyvät tehtävät ovat käytännössä koeteltuja lukuisista projekteista. Mm. tarkistuslistat ovat käytössä kaikissa Apexin vetämissä projekteissa.

Selkeä malli nopeuttaa ja tehostaa uusien liiketoimintojen käynnistämistä

- Nykytilan tarkka tunteminen muodostaa aina pohjan kaikelle kehittämiselle. ICT-tilannekuva -palvelulla selvitetään kattavasti organisaation ICT:n hyödyntämisen nykyinen taso, kertoo Apex Communications Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Peltola.

Varsinaisten palveluideoiden tuottaminen on useimmiten organisaation itsensä vastuulla. Oma organisaatio tuntee parhaiten vahvuutensa ja heikkoutensa sekä alueet, joissa esimerkiksi ICT:n hyödyntämisestä saadaan suurin lisäarvo. Apex Communications tukee tätä innovointia valmiilla workshop-mallilla ja kattavalla ICT-tuntemuksella.

- Uusien palveluideoiden analysointi, priorisointi, uskottavan business-casen laadinta sekä päätös mahdollisesta toteutuksesta ovat uuden liiketoiminnan kriittisimpiä vaiheita. Näissä vaiheissa päätöksentekoa voidaan tukea kattavilla työkaluillamme. Hyödynnämme suunnitteluvaiheessa lisäksi täysimääräisesti organisaation omaa markkinatietämystä ja muuta saatavilla olevaa informaatiota, Hannu Peltola sanoo.

- Kun tuotteistuspäätös on tehty, on varsinaisen tuotteistusprojektin vuoro. Tuotteistusprojekti vedetään Apexin toimesta tehokkaasti sovittuihin aikatauluihin ja budjetteihin sidottuna. Tuotteistuksia varten meillä on kattavat käytännössä koetellut tarkastus- ja muistilistat, joiden avulla toteutuksen sisältöä ja etenemistä on helppo seurata, Hannu jatkaa.

Uuden tuotteen tai palvelun lanseerausvaiheessa on tärkeää huomioida ammattimainen siirtyminen jatkuviin palveluihin. Tässä työssä tärkeässä roolissa ovat mm. toimintaprosessien kuvaaminen ja jalkauttaminen sekä tukiorganisaation perehdyttäminen tehtäviinsä.

Apex Communications voi tukea uuden liiketoiminnan käynnistämistä myös sovittavan ajanjakson kestävän vuokrajohtajuuskauden ajan. Tällä toimintatavalla varmistetaan tuotteistusprojektissa kertyneen osaamisen hyvä juurtuminen omaan organisaatioon. Tällaisesta toimintamallista on saatu hyviä kokemuksia muutamissa hankkeissa.

Syksy on jo pitkällä ja lähestyvän halloweenin myötä on hyvä palauttaa mieliin takuuvarmat keinot, joilla projektin saa suuriin vaikeuksiin!

1. Ei tässä ole ennenkään mitään aikatauluja tarvittu.
2. Kyllä se hoituu sujuvasti muiden töiden ohella. Se tekee joka ehtii.
3. Joo, on budjetoitu jo riittävästi.
4. Lähtötilanteen määrittely vie turhaan aikaa, kaikki ovat kartalla muutenkin.
5. Riskikartoitus? Eihän tässä mitään riskejä ole.
6. Suullinen sopimus on ihan pätevä, varsinkin tämä uusi toimittaja vaikutti niin luotettavalta.
7. Ei tuosta saa toimittajille kertoa. Ne ovat liikesalaisuuksia, ja mitä enemmän toimittaja tietää, niin varmasti vetää kotiinpäin. Eikä meidän tarvitse omassa firmassa ketään informoida. Sotkevat vaan selvät sävelet.
8. Miten niin tämä projekti liittyy liiketoimintaan? Käskettiin kehittää niin kehitetään…
9. Tavoitteet? No kehitetään ketterästi sitä liiketoimintaa.
10. On näitä ennenkin tehty, ihan itse on aina osattu.

Jos kuitenkin haluat onnistua projektissa ja saada sen maaliin saakka, mutta omat resurssit eivät riitä, palkkaa ammattilainen avuksi!
 

Apex aloittaa toukokuussa odotettujen infotilaisuuksien sarjan, jonka kantavana teemana tulee olemaan liiketoiminnallinen ICT ja sen tarkoituksenmukainen edistäminen organisaatioissa.    

Tulemme nostamaan tämän teeman ympäriltä esiin ruodittavaksi mielenkiintoisimpia ja ajankohtaisia aiheita tuoreella tavalla käsiteltynä. Tarjoamme tilaisuuksiin osallistujille mahdollisuuden avoimeen keskusteluun sekä näkyvyyttä ja julkisuutta ajatuksilleen kotisivuillamme.

Ensimmäinen Apexinfo järjestetään perjantaina 6.5. klo 13. Merkkaa aika jo nyt kalenteriisi, paikka ja puheenvuorot tarkentuvat vielä ja niistä kerromme teille lisää myöhemmin.

Peppi-konsortio kehittää opetuksen suunnittelijan ja opettajan palvelut käsittävää avointa Peppi-tietojärjestelmäkokonaisuutta yliopistojen ja korkeakoulujen opintohallinnon tarpeisiin. Peppi-konsortio on Suomen oloissa uudenlainen toimintamalli, josta hyötyvät tasapuolisesti sekä ohjelmistotoimittajat että käyttäjät.

Apex tarjoaa jatkossa Peppi-konsortion käyttäjäjäsenille palveluja projektinhallintaan sekä konsultointia mm. järjestelmän ja ohjelmistopalvelujen tuotteistamiseen liittyvissä kehityshankkeissa.

Lisätietoa Peppi-konsortiosta:

http://www.peppi-konsortio.fi/

ICT:n perinteinen rooli tietotekniikan perusinfran ylläpitäjänä on ollut jo pidempään myllerryksessä. Digitalisoitumisen vauhdin entisestään kasvaessa yritykset etsivät nyt kuumeisesti uusia tapoja tuottaa ja tarjota yhä parempia tuotteita ja palveluja pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa. Myös kokonaan uusia ansaintamalleja syntyy vanhojen bisnesten rinnalle. Kehitystyössä katseet kääntyvät yhä useammin ICT:n puoleen kovin odotuksin luovien ratkaisujen löytämiseksi uusimpien tekniikoiden avulla.   

Digitalisoituminen, IoT ja Big Data ovat nykyisin käsitteitä ja mahdollisuuksia, joita yksikään yritysjohtaja ei voi enää sivuuttaa, mikäli haluaa pysyä mukana kilpailun eturintamassa kamppailussa uusista asiakkaista ja vanhojen asiakkaiden pitämisestä.

Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen ja tietokoneiden laskentatehojen räjähdysmäinen kasvu avaavat organisaatioille jatkuvasti uusia näkymiä sekä nykyisen toiminnan kehittämiseksi että kokonaan uusien toiminta- ja ansaintamallien luomiseksi. Esimerkiksi oppivien ja ennakoivien tekoälytyyppisten ratkaisujen avulla voidaan tehostaa ja edistää jo toiminnan kaikkia osa-alueita tuotannosta ja taloudesta logistiikkaan ja asiakaskokemukseen ja koko ketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan saakka.

Samaan aikaan perustietotekniikan ja ICT-palvelujen pitkään jatkuneen ulkoistamisaallon seurauksena organisaatioiden omat ICT-resurssit ovat huomattavasti vähentyneet ja kaventuneet aiempaan verrattuna. ICT-toiminto onkin muuttumassa yhä enemmän perusinfran ylläpitäjästä liiketoiminnan vauhdittajaksi. Mutta riittävätkö käytössä olevat resurssit tähän? Pystyykö ICT-johto vastaamaan ristiriitaiselta tuntuviin odotuksiin yhtäältä kulujen kurissa pitämiseksi ja toisaalta liiketoiminnan vauhdittamiseksi innovatiivisten ICT-ratkaisujen avulla?

Uusimpien tarjolla olevien ICT-ratkaisujen hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa edellyttää taustatyönä jatkuvaa alan ja kilpailijoiden kehityksen seurantaa. Kokonaan uusien ICT-innovaatioiden kehittäminen edellyttää laajaa ymmärrystä uusimpien teknologioiden suomista mahdollisuuksista. Lisäksi on tunnettava tarkoin liiketoimintastrategioiden lisäksi oman organisaation ydinprosessit, toimintaympäristö ja erityisesti asiakkaiden tarpeet ja odotukset.

Vaikka liiketoiminnallisten ICT-kehityshankkeiden käynnistämisen ja ohjaamisen tulisi aina kuulua organisaation omille resursseille, on hankkeiden läpiviemisessä usein perusteltua käyttää kumppaneiden kautta hankittavia projektinjohdon ammattilaisia ja muita asiantuntijoita.

Myös ICT-innovaatiotyöpajojen vetämisessä ja uusien ICT-ratkaisujen tuotteistamisessa kumppaneiden kokeneet resurssit voivat tuoda puolueettoman näkemyksen lisäksi tarvittavan määrän lisää omistajuutta ja määrätietoisuutta hankkeille ja tarjota sitä kautta parempia tuloksia.

Kiivastahtisessa, jatkuvasti muuttuvassa liiketoiminnassa on järkevää aika ajoin arvioida kriittisesti organisaation eri toimintojen rooleja, sisältöä ja onnistumista. Esimerkiksi ICT:n tehtäväkenttä on laajentunut koko ajan ja on yhä tärkeämpi monien organisaatioiden toiminnassa. Ongelmana on tosin ollut ICT-toimintojen vaikuttavuuden vertailukelpoinen mittaaminen.

Liiketoimintastrategia muodostaa luonnollisesti perustan yrityksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vastaavasti ICT-strategian tulisi kaikilta osiltaan tukea liiketoimintastrategiaa ja sen asettamien päämäärien saavuttamista. Tämä edellyttää yhä useammin ICT:n aktiivista osallistumista liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi prosesseja ja toimintoja digitalisoimalla. Joskus innovatiivisia ICT-ratkaisuja on aiheellista käyttää jopa täysin uusien ansaintamallien kehittelyssä.  

Monissa organisaatioissa ICT:n kasvanutta potentiaalia kehitystyön mahdollistajana ei kuitenkaan ole vielä täysipainoisesti noteerattu, mitä tulee esimerkiksi strategiaprosesseihin. Tärkeää olisi ICT:n mukana olo jo silloin, kun liiketoiminnan kehittämistä ja sen suuntaviivoja pohditaan.

”ICT-strategia on monissa yrityksissä tärkeässä roolissa varsinaisten liiketoimintastrategioiden jalkauttamisessa. Osa yrityksistä on jopa yhdistänyt ne. ICT-strategian liiketoiminnallista ulottuvuutta ja kykyä tukea liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ei kuitenkaan ole pystytty helposti mittaamaan”, pohjustaa Apexin toimitusjohtaja Hannu Peltola.

Apex on kehittänyt tähän tarpeeseen uuden ICT Tilannekuva -arviointityökalun, jolla voidaan tehokkaasti mitata ICT:n kykyä tukea ja edistää yrityksen liiketoimintastrategian täytäntöönpanoa.

”Työkaluun on kiteytetty pitkä kokemuksemme strategiatyöstä ja ICT-strategioiden suunnittelusta. Arviointikriteereissä on hyödynnetty laajalti käytössä olevia yleisiä strategiasuunnittelun ja tietohallinnon viitekehyksiä.”

”Analyysin pohjana toimii Apexin toimittama sähköinen kysymysliite ja asiakkaan toimittamat lähtötiedot, joita täydennetään haastatteluilla. Lopputuloksena asiakas saa raportin, joka sisältää ICT-strategian analyysin lisäksi tärkeysjärjestykseen asetetut kehitysehdotukset, suositukset jatkoa varten sekä numeeriset arvosanat eri arviointikohteista” Peltola kertoo.

Peltolan mukaan tiiviinä asiakas-konsultti-tiimityönä toteutetun ICT Tilannekuva-analyysin avulla organisaatio voi kehittää tuottavuutta ICT:n paremmalla hyödyntämisellä ja toisaalta tarkistaa, miten hyvin nykyiset ICT-palvelut ja -strategia tukevat liiketoimintastrategiaa. Vertailukelpoista tietoa kokoava raportti muodostaa ulkopuolisen ja riippumattoman näkemyksen. Koska kaikille arviointikohteille on annettu ICT Tilannekuvassa numeeriset arvot, on kokonaiskuvan hahmottaminen ja osa-alueiden arviointi ja vertaaminen helppoa – ja helpottaa myös benchmarking-työtä.

– Apex Communications syntyi telekommunikaation toimialaosaamisen sekä alan IT-projektien erikoisosaamisen ympärille. Sama toimiala muodostaa asiakaskuntamme ytimen tänäkin päivänä, sanoo toimitusjohtaja Hannu Peltola Apexista.

Hannu Peltolan mukaan asiakaskunta haluaa Apexin asiantuntijoiden avulla ratkaista ongelmia, jotka ovat valitettavan yleisiä kaikissa IT-projekteissa. Asiakkaat haluavat varmistaa, että hankkeiden aikataulut ja budjetit ovat realistisia ja hankkeiden kompleksisuus pysyy hallinnassa.

Apexin hankkeissa ominaispiirteenä on monesti IT-järjestelmien tuotantokriittinen toimintaympäristö. Laatu ja luotettavuus ovat keskeisiä.

”Virheet esimerkiksi järjestelmien käyttöönotossa aiheuttaisivat sen, että TV ei näkyisi, sähköpostit tai multimediaviestit eivät lähtisi vastaanottajille tai esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät eivät olisi käytettävissä. Siksi eri toimialojen järjestelmien ja niiden toiminnan kriittisyyden ymmärtäminen korostuu. Muutokset ja käyttöönotot vaativat erittäin huolellisen suunnittelun ja usein ne tehdään yöaikaan”, Peltola kertoo.

Apexin toimialatuntemuksesta sekä työn onnistumisesta kertoo se, että vuonna 1998 perustetun yrityksen asiakassuhteet muun muassa teleoperaattorien, IT-palvelutalojen ja mediatalojen kanssa ovat säilyneet halki vuosien.

Yrityksen asiantuntijat omaavat sekä ostajana että palvelutarjoajana hankittua kokemusta. Heidän uransa ennen Apexiin siirtymistä on kulkenut suurten mediatalojen, kuten Ylen, teleoperaattoreiden tai tietotekniikan konsultti- ja palveluyritysten kautta.

Apex on mukana IT-järjestelmien kehittämisessä ja käytössä koko elinkaaren ajan. Yritys tuo strategiatyöhön ICT-näkökulman ja on elinkaaren lopussa avustamassa vanhojen järjestelmien alasajossa. Apexin palveluihin kuuluvat liiketoiminnan kehittämiskonsultointi ja projektijohtaminen suurissa ICT-hankkeissa, kuten kilpailuttamishankkeissa, tuotteistuksissa, ulkoistuksissa, suurissa järjestelmäpäivityksissä ja uudelleenjärjestelyissä.

Peltola uskoo, että liiketoimintaprosessien automatisointi tulee jatkossa korostumaan, kun puhutaan kilpailukyvyn parantamisesta.

”Olemme jälkijunassa verrattuna Yhdysvaltoihin ja moniin Euroopan maihin. Tuotannon automatisointi on helpoin tapa kilpailukyvyn lisäämiseen, siksi siihen panostetaan rajusti esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa. Meillä on paljon tekemistä muun muassa tuotannon IT:n, myynnin IT:n, teollisuuden automatisoinnin ja Internet of Things -alueen kehittämisessä, mikäli haluamme kehittää kilpailukykyämme”, Peltola sanoo.

Digitaalisen tiedon tutkijat arvioivat, että kaikesta olemassa olevasta biteissä mitattavasta informaatiosta vain vajaa prosentti tulee analysoiduksi. On myös päätelty, että kaikesta tiedosta vain 80 prosenttia on suojattua.

Vuonna 2012 maailmassa oli arviolta noin 3 tsettatavua (ZB) digitaalista informaatiota. Vuoteen 2020 mennessä tiedon määrän uskotaan kasvavan 40 tsettatavuun. Määrä on melkoinen, kun 1 ZB = 10²¹.

Luvut ovat hurjia, mutta informaation määrästä ei kannata ahdistua, sanoo brittiläisen Transtel Communications Ltd:n toimitusjohtaja John Evans. Transtel Communications kehittää järjestelmiä tiedon monikanavajulkaisuun, seurantaan, analyysiin ja uutistoiminnan hallintaan. Transtel ja Apex solmivat viime vuonna tuote-edustussopimuksen, joka koskee Transtelin media-alan ohjelmistotuotteita.

”Mitä enemmän tietoa yritykset itse jakavat ja julkaisevat, sitä paremmin ne myös oppivat seuraamaan, analysoimaan ja hyödyntämään sitä. Nykymaailmassa ei riitä, että yritys elää ja operoi julkaisujärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän kehässä. Kun tieto pistetään maailmalle, sitä on ohjattava ja jalostettava.”

Evansin mukaan jokainen iso yritys, joka tarvitsee joko kuluttajien tai päättäjien tai minkä tahansa kohderyhmän huomiota, joutuu ”myymään” uutisia itsestään aktiivisesti. Tiedon laadulla ja paikalla kilpaillaan.

”Suuret uutistoimistot kuten Reuters, samoin kuin suosituimmat hakukoneet, ovat edelleen korkealla ruokaketjussa. Tieto voi tulla lukijalleen Twitterin tai Facebookin kautta, mutta sen alkuperäinen julkaisupaikka ja julkaisija ratkaisevat tiedon tärkeyden.”

Evans sanoo, että digitaalisen tiedon volyymia vääristää se, että se elää monissa eri kanavissa ja mukautuu jokaisen kanavan malliseksi. Suorasta tv-lähetyksestä otettu videoklippi ladataan YouTubeen, josta sitä jaetaan eteenpäin sosiaalisen median kanavissa. Samalla mukaan tarttuu väistämässä jokaisen materiaalia käsittelevän ”kädenjälki”. Suomessakin on viime aikoina nähty ”tuunattuja” tv-haastatteluita, joissa poliitikkojen puheen päälle on enemmän tai vähemmän onnistuneesti dubattu tuulesta temmattu ääniraita.

”Vaikuttaa siltä, että yrityksillä on kova halu seurata, miten jokin tietty PR-asia on vastaanotettu. Toisaalta yritys voi saada esille saman asian paljon tehokkaammin silloin, kun sillä on ymmärrys siitä, miten hakukoneet ja mobiiliapplikaatiot käyttävät metatietoa (tietoa, joka kuvailee sisältöä). Metatieto ei näy osana sisältöä vaan se on liitettynä sisällön päälle ja siten näkyvissä erilaisille hakujärjestelmille. Todella fiksut yritykset hallitsevat myös metatiedon hyödyntämisen.”

On toimialoja, joille tieto ja reaaliaikaiset uutisvirrat ovat erityisen tärkeitä. Niiden päätöksenteon nopeus riippuu siitä, miten tehokkaasti ne käsittelevät tietoa. Esimerkiksi säätiedot ovat mittaamattoman tärkeitä lentoliikennealalle, rahoitusinstrumentteja käsittelevät firmat tarvitsevat jatkuvasti päivittyvää dataa mm. raaka-ainemarkkinoiden hinnankehityksistä.

Transtelin lippulaivatuote NewsManager toimii joustavana työkaluna kaikissa tiedonvälitystilanteissa. Ohjelmisto on suunniteltu erityisesti uutistoimitusten editointitarpeisiin, mutta se on ratkaisu myös tilanteissa, joissa tiedon tehokas kohdentaminen, editointi ja jakaminen loppukäyttäjien tarpeisiin on kriittinen tekijä.

Ohjelmistopalvelut tulivat uutena elementtinä Apexin toimintaan sen solmiessa yhteistyösopimuksen Transtel Communications Ltd:n kanssa NewManager-mediaseuranta- ja toimitusjärjestelmän edustuksesta Suomessa ja Baltiassa. NewsManagerin käyttäjiä ovat muun muassa BBC ja Reuters.

NewsManager on mediatalojen, suurten yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin rakennettu ohjelma, jonka avulla voidaan tehokkaasti seurata, vastaanottaa ja etsiä uutisia, analysoida niitä sekä hallinnoida ja toteuttaa monikanavainen uutistuotanto.

Apexin rooli ei ole jäänyt pelkkään ohjelmistoedustukseen, vaan se on toiminut myös uusimman NewsManager G2 -version jatkokehittäjänä.

Yleisradiossa ICT-konsulttina toimiva Apex Communications on ollut mukana monissa vaativissa ICT-projekteissa. Yleisradion ICT:stä ja tuotantotekniikasta vastaava päällikkö Maarit Waskilampi-Kuikan mukaan mediataloilla muutos on pysyvä olotila. Ylen tavoitteena on olla sekä kotimaassa että kansainvälisesti arvostettu ja innovatiivisista palveluistaan tunnettu yhtiö.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koko yhtiön pitää kehittää jatkuvasti toimintaansa ja monissa tapauksissa kehityksen kärki kohdistuu myös tekniikkapalveluihin. Palveluiden kehittäminen ei olisi mahdollista ilman hyviä kumppaneita. Apex Communicationsin toiminnassa Waskilampi-Kuikka arvostaa kolmea piirrettä. Yhdeksi avainpiirteeksi hän mainitsee laajojen projektikokonaisuuksien hallinnan ja brodacast-toimialan tuntemuksen, mikä on osaltaan turvannut Yleisradion projektien menestyksellisen läpiviennin.

”Hankimme Apex Communicationsilta ICT-projektien projektijohtamis ja -asiantuntijapalveluita. Apexin konsultit ovat olleet mukana toteuttamassa mm. LAN- ja WAN-kilpailutuksia, ICT-palveluiden uudelleenjärjestelyjä ja tuotantokriittisten broadcast-järjestelmien päivityksiä”, Waskilampi-Kuikka kertoo. Nämä projektit ovat olleet monitoimittajahankkeita, joissa on ollut mukana useita osapuolia. Lisäksi Apex on tarjonnut Yleisradiolle teknistä konsultointia broadcast-järjestelmien sovellustuessa ja Notes-järjestelmän sovellusten alasajossa.

”Kumppanien rooli Ylen ICT-palveluiden toteutuksessa on jatkuvasti kasvanut. Haluamme itse keskittyä omaan ydinosaamiseemme ja sen kehittämiseen sekä rakentaa entistä laadukkaampia ICT-palveluja osaavien kumppaneiden kanssa”, Waskilampi-Kuikka kertoo.

Toiseksi merkittäväksi yhteistyön piirteeksi Waskilampi-Kuikka mainitsee huolellisen projektisuunnittelun ja -koordinointityön. Onnistunut IT-projekti luodaan jo suunnitteluvaiheessa. Projektien aikana Apex on koordinoinut sekä suunnittelu- että toteutusvaiheissa projektin eri osapuolia, jotka ovat Yleisradiossa tyypillisesti tuoteteknologia- ja laitetoimittajat, ohjelmatoiminnan edustajat ja muut palvelukumppanit.

Kolmantena avainpiirteenä on ollut onnistunut riskien ja muutosten hallinta. Waskilampi-Kuikan mukaan muutoshallinta on ICT-projekteissa tärkeässä roolissa.

”ICT-projektit saattavat muuttua merkittävästi kesken toteutuksen liiketoimintatarpeiden ja teknisen suunnittelun tarkentuessa. Tästä syystä avainasemassa on luotettavat ICT-kumppanit, jotka osaavat riski- ja muutoshallinnan”, Waskilampi-Kuikka sanoo.

Apexin työpanos näkyy Yleisradiossa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Uusien palveluiden kilpailutukset vaikuttavat jopa 6–10 vuoden päähän. Järjestelmäprojektien käyttöönoton tulokset näkyvät tyypillisesti seuraavien parin vuoden aikana. Vanhojen järjestelmien hallitulla alasajolla ja palveluiden siirrolla uusiin ympäristöihin on puolestaan välitön vaikutus järjestelmien käyttötapaan ja kustannuksiin.

NewsManager-ohjelmiston versio 2.1 on julkaistu. Tämä versio tuo entistäkin monipuolisemmat mahdollisuudet mm. uutistuotannon työnkulkujen määrittämiseen. 

Keijo Aittomäki  aloitti Apex Communicationsissa teknisenä konsulttina. Keijon vastuualueina ovat erityisesti  Notes/Domino-järjestelmien tekninen konsultointi sekä NewsManager-ympäristöjen tekninen tuki.

Tapio Miettinen aloitti Apex Communicationsissa liikkeenjohdon konsulttina. Tapio toimii erityisesti NewsManager-asiakkuuksien kaupallisena yhdyshenkilönä.

Apex Communications Finland Oy ja Transtel Communications Ltd. solmivat tuote-edustussopimuksen koskien Transtel Communicationsin media-alan tuotteita, mm. uutistuotannon NewsManager-työkalua.

Ari Rantanen aloitti Apex Communicationsissa teknisenä konsulttina. Arin vastuualueina ovat erityisesti Radioman- ja muiden media-alan tuotantojärjestelmien tekninen konsultointi.

Kai Mattlar aloitti Apex Communicationsissa liikkeenjohdon konsulttina. Kain vastuualueina ovat media- ja ICT-alan yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä projektinjohto.